Hyvä vireystila auttaa jaksamaan ja selviämään päivän askareista paremmin. Hyvän vireystilan mittarina voidaan pitää sitä, ettei kaikki voimat mene pakollisista tehtävistä selviytymiseen, vaan energiaa riittää myös omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen, kotitöihin ja harrastuksiin. Monilla näin ei ole, vaan kaikki paukut kuluvat töissä ja vapaa-aika menee lepäämiseen. Mistä tämä voi johtua?
Väsymyksen syitä kannattaa lähteä miettimään omien nukkumistottumusten ja elintapojen pohjalta. Nukunko riittävän pitkät yöunet? Aikuisen normaali unentarve on noin 6-8h. Mikäli yöunet jäävät säännöllisesti liian lyhyiksi, nukkumaanmenoa kannattaa aikaistaa ja seurata millainen vaikutus pidemmillä yöunilla on virkeystilaan.
Huomiota kannattaa kiinnittää myös päiväunien pituuteen, sillä silmien lepuuttaminen unessa työpäivän jälkeen viivästyttää nukahtamisaikaa ja lyhentää yöunta. Elintavoista alkoholin ja kahvin nauttiminen illalla ovat tärkeimpiä yöunen laatua heikentäviä tekijöitä. Nukahtaminen ja unessa pysyminen vaatii riittävän rauhallisen ja rentoutuneen olotilan. Rauhoittumista voi häiritä esimerkiksi liian myöhäinen kovatehoinen treenaaminen, työnteko, stressi ja huolet.
Nukkumisasioiden ja elintapojen ollessa kunnossa väsymyksen syynä voi olla jokin sairaus, kuten kilpirauhasen toiminnan tai sokeriaineenvaihdunnan häiriö mikä on syytä selvittää. Mikäli väsymykselle ei löydy syytä edellä läpikäydyistä asioista ja päiväväsymys on haittaavaa, on voi olla syytä lähteä tutkimaan tarkemmin, millaista nukkuminen on. Väsymyksen lisäksi kuorsaaminen, katkonainen uni, hengityskatkot, yölliset wc-käynnit, hikoilu ja aamupäänsärky ovat oireita, jolloin unitutkimus voi olla tarpeellinen. Hengityskatkot ja kuorsaaminen voivat olla oireita, joista ei itse ole tietoinen muutoin kuin esimerkiksi suun kuivumisen ja kurkun karheuden tuntemuksina sekä päiväväsymyksenä.
Mitä sitten unitutkimuksella (unipolygrafia, unirekisteröinti) on mahdollista selvittää? Tärkeimmät selvitettävät asiat ovat elimistön yön aikainen hapetusarvo, sydämen pulssi, mahdolliset hengitykset vaimentumiset ja hengityskatkot sekä kuorsaaminen. Lisäksi tutkimuksessa rekisteröidään nukkumisasento millä saattaa olla suuri vaikutus hengityksen virtaukseen ja kuorsaamiseen. Nämä edellä mainitut asiat selviävät uniapnean poissulun yleisimmin käytössä olevassa diagnoosimenetelmässä eli suppeassa unipolygrafiassa (yöpolygrafia).
Unitutkimukseen hakeutumisen syynä on usein oma tai läheisten huoli, jota ei ole aina syytä aliarvioida. Paras tulos tutkimuksesta on se, ettei vakavaa cpap-laitehoitoa vaativaa uniapneaa löydy, vaan oireita voidaan hoitaa muilla keinoin. Tutkimus voi toimia myös herätteenä muuttaa ajoissa elintapoja ja ennaltaehkäistä uniapnean kehittyminen tai sen vaikeutuminen.
