Uniapnea – mistä taudissa on kyse?

Uniapnea on kansansairaus, josta moni meistä on ainakin kuullut. Suurin osa meistä nukkuu myös ajoittain huonosti ja saattaa kuorsata. Voiko kyseessä olla uniapnea? Onko syytä huoleen? Ja mitä voin itse tehdä taudin tai sen vaikeusteen pahenemisen ennaltaehkäisemiseksi?

Ketkä sairastavat uniapneaa:

Uniapneaa sairastaa jopa 9–24 % väestöstä, moni tietämättään. Yleisintä uniapnea on 40−65-vuotiailla, mutta tautia todetaan nuoremmillakin. Keskivaikeaa tai vaikeaa uniapneaa sairastaa jopa 17 % keski-ikäisistä miehistä ja 9 % naisista. Vaihdevuosien jälkeen uniapnea on naisilla lähes yhtä yleistä kuin miehillä. Naisilla uniapnea on alidiagnosoitu ja oireilee usein lievemmillä löydöksillä.

Uniapnean syyt:

Tärkein uniapnealle altistava tekijä on ylipaino. Uniapneaa sairastavista noin 70 prosenttia on ylipainoisia. Lieväkin vyötärölihavuus liittyy uniapneaan. Sairauksien vaara alkaa kasvaa, kun naisilla vyötärön ympärys 80 cm ja miehillä 94 cm ylittyy. Kaulan alueelle kertynyt rasvakudos ahtauttaa selinmakuulla ylähengitysteitä ja keskivartalon rasva painaa ylähengitysteitä ja keuhkoja kasaan. Hengitys ei tällöin kulje normaalisti. Alttius uniapneaan kasvaa, kun kaulan ympärysmitta on naisella yli 38 ja miehellä yli 43 senttiä.

Normaalipainoisilla kasvojen ja kaulan rakenteelliset tekijät voivat altistaa uniapnealle. Syitä ovat pieni alaleuka, ahdas nielu, lyhyt ja/tai paksu kaula sekä kupera kasvojen profiili. Muita uniapnealle altistavia tekijöitä ovat kilpirauhasen vajaatoiminta, pitkäaikainen nenän tukkoisuus ja suuret nielurisat. Lisäksi alkoholi, tietyt rauhoittavat lääkkeet ja tupakointi lisäävät sairastumisriskiä ja pahentavat uniapnean oireita.

Uniapnean riskitekijöitä:

• ylipaino
• pieni alaleuka, lyhyt kaula, kupera kasvojen profiili
• ahdas nielu
• kilpirauhasen vajaatoiminta
• nenän tukkoisuus
• perinnöllisyys

Uniapnean oireet:

Kuorsaus on yleisin ja ensimmäisiä uniapnean oireita. Kaikki kuorsaajat eivät sairasta uniapneaa, mutta uniapneaa sairastavista suurin osa kuorsaa. Vielä ei tiedetä, miksi osa kuorsaajista sairastuu uniapneaan, mutta taustalla on todennäköisesti useita syitä ja myös perinnöllisyyttä. Kuorsaamisen lisäksi väsymys tai uupumus / alivireisyys, saamattomuus ja toimintakyvyn lasku ovat tyypillisiä uniapnean oireita. Saamattomuus on erityisesti naisille tyypillinen uniapnean oire.

Väsymyksen tunnistaminen on joskus vaikeaa, koska oire on kehittynyt vähitellen ja se liitetään usein suureen työmäärään, stressiin tai johonkin muuhun kuormittavaan syyhyn. Jopa puolet uniapneaa sairastavista ei myöskään tunnista väsymystä ennen kuin huomaavat hoidon myötä eron entiseen vointiinsa. Uniapnean aiheuttamat oireet voidaan jakaa yöaikaisiin ja päivällä esiintyviin oireisiin.

Yöaikaiset oireet:

• Kuorsaus
• Unenaikaiset hengityskatkot
• Heräämiset yön aikana (tukehtumisen tunteeseen)
• Levoton yöuni
• Yöhikoilu
• Lisääntynyt yöllinen virtsaneritys
• Unettomuus

Päiväaikaiset oireet:

• Jatkuva väsymys tai uupumus
• Aamupäänsärky
• Keskittymisvaikeudet
• Nukahtelu
• Muistihäiriöt
• Alavireisyys
• Seksuaalielämän häiriöt

Naisten uniapnean oireissa korostuu yölliset heräämiset sekä miehiä vähemmän kuorsaaminen.

Uniapnean vaikeusasteen kriteerit:

Hengityskatko eli apnea aiheuttaa nielun ahtautumisen, joka johtuu kielen ja pehmytkudoksen lihaksien rentoutumisesta nukahtamisvaiheessa. Tällöin hengitysilmavirtaus rajoittuu (hypopnea) tai estyy kokonaan (apnea) ylähengitysteissä. Naisten uniapneassa esiintyy usein enemmän hengitysvirtauksen alenemista kuin hengityskatkoja.

Apneoiden ja hypopneoiden keskimääräinen esiintyvyys tuntia kohden ilmaistaan apneahypopnea-indeksinä (AHI). Hengityskatkot esiintyvät yön aikana yleensä jaksoissa, jolloin yön aikana voi olla normaaliakin hengitystä. Uniapnean tutkimiseen ei ole muuta luotettavaa keinoa kuin unitutkimus. Muiden väsymystä aiheuttavien sairauksien, kuten kilpirauhasen vajaatoiminnan tai masennuksen, mahdollisuus tulee myös huomioida. Tämä on tärkeää etenkin, jos elintavoista tai unitutkimuksesta (unipolygrafia) ei löydy selittävää tekijää poikkeukselliselle väsymykselle, tai cpap-hoidosta ei ole hyötyä.

Uniapnea luokitellaan kolmeen vaikeusasteluokkaan:

• Lieväasteinen AHI 5-15
• Keskivaikea-asteinen AHI 15-29
• Vaikea-asteinen AHI yli 30

Uniapnean hoito:

Uniapnean hoidon tavoitteena on hoitaa uniapneasta aiheutuvia oireita, kuten huonolaatuista yöunta ja siihen liittyvää päiväväsymystä. Uniapnean hoitosuositukset pohjautuvat Käypä hoito -suositukseen ja ovat seuraavat:

Lieväasteinen uniapnea: painonpudotus, mikäli ylipainoa, nukkuma-asennon huomiointi, jos asentoriippuvaisuutta hengityskatkojen ilmenemisessä ja nenän tukkoisuuden hoito. Mikäli väsymysoireet ovat hankalia ja esimerkiksi ammatti vaatii erityistä vireyttä, kannattaa kokeilla CPAP-hoitoa. Tietyin erityiskriteerein hoidoksi saattaa sopia myös uniapneakisko. Uniapnean kiskohoidosta voit lukea lisää täältä.

Keskivaikea-asteinen uniapnea: painonpudotus, mikäli ylipainoa, nenän tukkoisuuden hoito ja tarvittaessa cpap-hoito.

Vaikea-asteinen uniapnea: Cpap-hoito, nenän tukkoisuuden hoito, painonpudotus, mikäli ylipainoa.

Uniapnean vaikeusasteen lisäksi taudin aiheuttamat oireet määrittävät hoitotoimet. Hoitotoimia mietittäessä huomioidaan mahdolliset muut sairaudet ja ammatin vaatimat vireysvaatimukset.  Esimerkiksi sydän- ja verisuonisairaus tai huonossa hoitotasapainossa oleva diabetes voivat olla hoidon lisäaihe. Uniapnean hoidossa painonpudotus lieventää yleensä aina taudin vaikeusastetta, ehkäisee tilanteen pahenemista ja joissain tapauksissa jopa parantaa taudin. Lisäksi painonpudotus lisää vireyttä, terveyshyötyjä ja voi vähentää kuorsaamista.

Uniapnean riskit:

Pitkään jatkuva huonolaatuinen yöuni ja unen puute aiheuttavat sokeriaineenvaihdunnan häiriöitä, keskivartalolihavuutta, metabolista oireyhtymää ja korkeata verenpainetta, jotka ovat keskeisiä sydäninfarktin riskitekijöitä. Uniapnea voi jopa kolminkertaistaa kohonneen verenpaineen ilmaantuvuuden.

Sydän- ja verisuonitauteja sairastavilla uniapneaa esiintyy 2–3 kertaa enemmän kuin niitä sairastamattomilla. Kohonneen verenpaineen, tyypin 2 diabeteksen, iskeemisten sydänsairauksien ja aivoinfarktin esiintyvyys on uniapneapotilailla suurempi kuin uniapneaa sairastamattomilla. Hoitamaton keskivaikea tai vaikea uniapnea on itsenäinen sydäninfarktin riskitekijä. Sydän- ja verisuonisairauksiin, aivoverenkiertohäiriöön ja keuhkovaltimoverenpainetautiin kuolleisuuden on tutkimuksissa todettu lisääntyvän 3-6-kertaisesti hoitamatonta, vaikea-asteista uniapneaa sairastavilla. Uusimpien tutkimusten mukaan kuolleisuuden riskin kasvun on todettu liittyvän vaikeaa, hoitamatonta uniapneaa sairastavilla myös nukutusta vaativien leikkausten toipumisaikaan.

Uniapnea lisää myös auto-onnettomuuksien ja työtapaturmien riskiä. Väsyneenä ajami­seen liittyy aina riski joutua liikenne­onnettomuuteen, hoitamatonta uniap­neaa sairastavilla se on jopa seitsemän­kertainen. Hoitamaton uniapnea, johon liittyy selvä vireystilan häiriö, on este ammattikuljettajana toimimiselle. Hoidossa oleva uniapnea ei kuitenkaan ole este toimia ammattimaisessa liikenteessä. CPAP-laitehoitoa vaativaa uniapneaa sairastava voi jatkaa ammatis­saan, kun hän on hoidon ansiosta oiree­ton ja laitteen käyttö sujuu säännöllisesti.

Uniapnean ennaltaehkäisy ja itsehoito:

Uniapnean tärkein ennaltaehkäisykeino on ylipainon välttäminen tai ylipainoisella laihdutus. Lisäksi kannattaa välttää alkoholin ja rauhoittavien lääkkeiden liiallista käyttöä, erityisesti ennen nukkumaan menoa. Tupakoinnin lopettaminen vähentää hengitysteiden limakalvojen turvotusta ja ennaltaehkäisee uniapnean ilmaantumista. Laihdutus, alkoholin käytön vähentäminen ja tupakoinnin lopettaminen vähentävät myös verisuonisairauksien, tai niistä johtuvien tapahtumien, riskiä. Riittävä uni ehkäisee yliväsymystä, mikä pahentaa kuorsaamista ja lisää hengityskatkoja.

Mikäli uniapnean hoitoon on aloitettu cpap-hoito, on muistettava, että laitteen käyttö poistaa hengityskatkot, mutta ei paranna uniapneaa tai muita sairauksia. Siksi CPAP-laitteen säännöllinen käyttö on tärkeää. Säännöllinen laitteen käyttö parantaa myös virkeyttä ja edistää jaksamista huolehtia itsestä paremmin.

Ylipainoinen uniapneapotilas hyötyy aina myös elämäntapamuutoksista ja painonpudotuksesta. Tällöin päästään parhaaseen mahdolliseen hoitotulokseen vireyden kannalta ja voidaan ennalta-ehkäistä sydän- ja verisuonisairauksista johtuvia riskitapahtumia.

Milloin unitutkimukseen?

Tarkempiin tutkimuksiin on syytä hakeutua, jos kuorsaus ja toistuvasti todetut hengityskatkokset aiheuttavat päiväaikaista väsymystä, nukahtelua ja mahdollisesti muita oireita, kuten vaikeuksia selvitä päivittäisistä toimista tai yöllisiä rytmihäiriötuntemuksia. Tutkimuksiin kannattaa hakeutua herkästi, koska hoitamattoman uniapnean vaikutukset työ- ja toimintakykyyn sekä yleiseen hyvinvointiin ovat usein merkittäviä. Tutkittaessa unipnean mahdollisuutta, tutkimukseksi riittää yleisesti käytössä oleva unitutkimus, josta käytetään nimityksiä yöpolygrafia, suppea unipolygrafia, unitutkimus tai unirekisteröinti. Uniapneasta löydät lisätietoa Hengitysliiton sivuilta tästä linkistä.

Miten unitutkimukseen pääsee?

Ota huolesi uniapneasta puheeksi lääkärin vastaanotolla. On tärkeää miettiä, mikä voi olla väsymysoireilun taustalla.

Uniajalla pääset unitutkimukseen myös ilman lääkärin lähetettä tai vastaanottokäyntiä. Jätä yhteydenottopyyntö