Uniapnean oireet ja riskit
Uniapnean oireet
Kuorsaus on yleisin ja ensimmäisiä uniapnean oireita. Kaikki kuorsaajat eivät sairasta uniapneaa, mutta uniapneaa sairastavista suurin osa kuorsaa. Vielä ei tiedetä, miksi osa kuorsaajista sairastuu uniapneaan, mutta taustalla on todennäköisesti useita syitä ja myös perinnöllisyyttä. Kuorsaamisen lisäksi väsymys tai uupumus / alivireisyys, ”kehtuutus” ja saamattomuus, ovat tyypillisiä uniapnean oireita. Saamattomuus on erityisesti naisille tyypillinen uniapnean oire.
Väsymyksen tunnistaminen on joskus vaikeaa, koska oire on kehittynyt vähitellen ja se liitetään usein suureen työmäärään, stressiin tai johonkin muuhun kuormittavaan syyhyn. Jopa puolet uniapneaa sairastavista ei myöskään tunnista väsymystä ennen kuin huomaavat hoidon myötä eron entiseen vointiinsa. Uniapnean aiheuttamat oireet voidaan jakaa yöaikaisiin ja päivällä esiintyviin oireisiin.
Yöaikaiset oireet
- Kuorsaus
- Unenaikaiset hengityskatkot
- Heräämiset yön aikana (tukehtumisen tunteeseen)
- Levoton yöuni
- Yöhikoilu
- Lisääntynyt yöllinen virtsaneritys
- Unettomuus
Päiväaikaiset oireet
- Jatkuva väsymys tai uupumus
- Aamupäänsärky
- Keskittymisvaikeudet
- Nukahtelu
- Muistihäiriöt
- Alavireisyys
- Seksuaalielämän häiriöt
Naisten uniapnean oireissa korostuu yölliset heräämiset sekä miehiä vähemmän kuorsaaminen.
Uniapnean riskit
Pitkään jatkuva huonolaatuinen yöuni ja unen puute aiheuttavat sokeriaineenvaihdunnan häiriöitä, keskivartalolihavuutta, metabolista oireyhtymää ja korkeata verenpainetta, jotka ovat keskeisiä sydäninfarktin riskitekijöitä. Uniapnea voi jopa kolminkertaistaa kohonneen verenpaineen ilmaantuvuuden.
Sydän- ja verisuonitauteja sairastavilla uniapneaa esiintyy 2–3 kertaa enemmän kuin niitä sairastamattomilla. Kohonneen verenpaineen, tyypin 2 diabeteksen, iskeemisten sydänsairauksien ja aivoinfarktin esiintyvyys on uniapneapotilailla suurempi kuin uniapneaa sairastamattomilla. Hoitamaton keskivaikea tai vaikea uniapnea on itsenäinen sydäninfarktin riskitekijä. Sydän- ja verisuonisairauksiin, aivoverenkiertohäiriöön ja keuhkovaltimoverenpainetautiin kuolleisuuden on tutkimuksissa todettu lisääntyvän 3-6-kertaisesti hoitamatonta, vaikea-asteista uniapneaa sairastavilla. Uusimpien tutkimusten mukaan kuolleisuuden riskin kasvun on todettu liittyvän vaikeaa, hoitamatonta uniapneaa sairastavilla myös nukutusta vaativien leikkausten toipumisaikaan.
Uniapnea lisää myös auto-onnettomuuksien ja työtapaturmien riskiä. Väsyneenä ajamiseen liittyy aina riski joutua liikenneonnettomuuteen, hoitamatonta uniapneaa sairastavilla se on jopa seitsemänkertainen. Hoitamaton uniapnea, johon liittyy selvä vireystilan häiriö, on este ammattikuljettajana toimimiselle. Hoidossa oleva uniapnea ei kuitenkaan ole este toimia ammattimaisessa liikenteessä. CPAP-laitehoitoa vaativaa uniapneaa sairastava voi jatkaa ammatissaan, kun hän on hoidon ansiosta oireeton ja laitteen käyttö sujuu säännöllisesti.