Tietoa uniapneasta
Uniapnea on kansansairaus ja ollut jo pitkään paljon esille mediassa. Jokainen meistä nukkuu ja lepo on elinehtojamme, joten aihe koskettaa jollakin tasolla meistä jokaista. Suurin osa meistä nukkuu myös ajoittain huonosti ja saattaa kuorsata. Voiko kyseessä olla uniapnea? Onko syytä huoleen?
Ketkä sairastavat uniapneaa:
Uniapneaa sairastaa jopa 9–24 % väestöstä, moni tietämättään. Yleisintä uniapnea on 40−65-vuotiailla, mutta tautia todetaan nuoremmillakin. Keskivaikeaa tai vaikeaa uniapneaa sairastaa jopa 17 % keski-ikäisistä miehistä ja 9 % naisista. Vaihdevuosien jälkeen uniapnea on naisilla lähes yhtä yleistä kuin miehillä. Naisilla uniapnea on alidiagnosoitu ja oireilee usein lievemmillä löydöksillä.
Uniapnean syyt:
Tärkein uniapnealle altistava tekijä on ylipaino. Uniapneaa sairastavista noin 70 prosenttia on ylipainoisia. Lieväkin vyötärölihavuus liittyy uniapneaan. Sairauksien vaara alkaa kasvaa, kun naisilla vyötärön ympärys 80cm ja miehillä 94cm ylittyy. Kaulan alueelle kertynyt rasvakudos ahtauttaa selinmakuulla ylähengitysteitä ja keskivartalon rasva painaa ylähengitysteitä ja keuhkoja kasaan. Hengitys ei tällöin kulje normaalisti. Alttius uniapneaan kasvaa, kun kaulan ympärysmitta on naisella yli 38 ja miehellä yli 43 senttiä.
Normaalipainoisilla kasvojen ja kaulan rakenteelliset tekijät voivat altistaa uniapnealle. Syitä ovat pieni alaleuka, ahdas nielu, lyhyt ja/tai paksu kaula sekä kupera kasvojen profiili. Muita uniapnealle altistavia tekijöitä ovat kilpirauhasen vajaatoiminta, pitkäaikainen nenän tukkoisuus ja suuret nielurisat. Lisäksi alkoholi, tietyt rauhoittavat lääkkeet ja tupakointi lisäävät sairastumisriskiä ja pahentavat uniapnean oireita.
Uniapnean riskitekijöitä:
- ylipaino
- pieni alaleuka, lyhyt kaula, kupera kasvojen profiili
- ahdas nielu
- kilpirauhasen vajaatoiminta
- nenän tukkoisuus
- perinnöllisyys
- tupakointi
Milloin unitutkimukseen?
Tarkempiin tutkimuksiin on syytä hakeutua, jos kuorsaus ja toistuvasti todetut hengityskatkokset aiheuttavat päiväaikaista väsymystä, nukahtelua ja mahdollisesti muita oireita, kuten vaikeuksia selvitä päivittäisistä toimista tai yöllisiä rytmihäiriötuntemuksia. Tutkimuksiin kannattaa hakeutua herkästi, koska hoitamattoman uniapnean vaikutukset työ- ja toimintakykyyn sekä yleiseen hyvinvointiin ovat usein merkittäviä. Tutkittaessa unipnean mahdollisuutta, tutkimukseksi riittää yleisesti käytössä oleva unitutkimus, josta käytetään nimityksiä yöpolygrafia, suppea unipolygrafia, uniapneatutkimus tai unirekisteröinti. Uniapneasta löydät lisätietoa Hengitysliiton sivuilta tästä linkistä.
Miten unitutkimukseen pääsee?
Ota huolesi uniapneasta puheeksi lääkärin vastaanotolla. On tärkeää miettiä, mikä voi olla väsymysoireilun taustalla.
Uniajalla pääset unitutkimukseen myös ilman lääkärin lähetettä.